Lakiuudistus täsmentää sitä, miten määritellään sotilastapaturma ja palvelussairaus. Tavoitteena on, että palveluksessa aiheutuneet vammat ja sairaudet sekä palveluksesta johtuvien vammojen paheneminen korvataan riittävän kattavasti. Korvausedellytyksissä otetaan nykyistä paremmin huomioon palvelusajan olosuhteet, jotka lisäävät sairastumisen ja vammautumisen riskiä. Samalla korotetaan ansiomenetyskorvauksen vähimmäistasoa.
Uusi laki tapaturman ja palvelussairauden korvaamisesta kriisinhallintatehtävissä koskee sekä sotilaallista kriisinhallintaan että siviilikriisinhallintaan ja Euroopan unionin rajaturvallisuusviraston toimintaan osallistuvia henkilöitä.
Kaikkien kriisinhallintaan osallistuvien turva yhtenäistetään, koska palveluolosuhteet ja niiden aiheuttamat riskit ovat sekä siviili- että sotilaallisessa kriisinhallinnassa hyvin samanlaiset. Korvaukset maksetaan samoja periaatteita noudattaen kuin sotilastapaturman ja palvelussairauden korvaukset. Turva on siten kattavampi kuin työntekijöitä koskeva työtapaturma- ja ammattitautiturva. Lain mukaan korvausharkinnassa otetaan huomioon kriisinhallintatehtävien erityisolosuhteet. Kriisinhallintatehtävissä olosuhteet poikkeavat kotimaan rauhanajan olosuhteista ja niihin sisältyy paljon vammautumisen ja sairastumisen riskiä lisääviä tekijöitä.
Kriisinhallintatehtävästä palaavalla on oikeus erityiseen psyykkiseen tukeen. Psyykkinen tuki koskee takautuvasti myös ennen uuden lain voimaantuloa palveluksessa olleita. Psyykkisen tuen saamisen kynnys on matala eikä se edellytä hakijalla tapaturmana tai palvelusairautena korvattavaa vammaa tai sairautta. Tukea voi saada yhden vuoden ajan. Kriisinhallintaa osallistuvia koskevaan lakiin sisältyy myös erityinen lisäturva kuolemantapauksen sekä pysyvän invaliditeetin varalta. Vastaavat etuudet on nyt järjestetty sopimusperusteisesti.
Tasavallan presidentti vahvisti lait 29. joulukuuta, ja ne tulevat voimaan 1.1.2017.
Lähde: Sosiaali- ja terveysministeriön tiedote 263
