Lakiuudistus täsmentää
sitä, miten määritellään sotilastapaturma ja palvelussairaus.
Tavoitteena on, että palveluksessa aiheutuneet vammat ja sairaudet sekä
palveluksesta johtuvien vammojen paheneminen korvataan riittävän
kattavasti. Korvausedellytyksissä otetaan nykyistä paremmin huomioon
palvelusajan olosuhteet, jotka lisäävät sairastumisen ja vammautumisen
riskiä. Samalla korotetaan ansiomenetyskorvauksen vähimmäistasoa.
Uusi
laki tapaturman ja palvelussairauden korvaamisesta
kriisinhallintatehtävissä koskee sekä sotilaallista kriisinhallintaan
että siviilikriisinhallintaan ja Euroopan unionin
rajaturvallisuusviraston toimintaan osallistuvia henkilöitä.
Kaikkien
kriisinhallintaan osallistuvien turva yhtenäistetään, koska
palveluolosuhteet ja niiden aiheuttamat riskit ovat sekä siviili- että
sotilaallisessa kriisinhallinnassa hyvin samanlaiset. Korvaukset
maksetaan samoja periaatteita noudattaen kuin sotilastapaturman ja
palvelussairauden korvaukset. Turva on siten kattavampi kuin
työntekijöitä koskeva työtapaturma- ja ammattitautiturva. Lain mukaan
korvausharkinnassa otetaan huomioon kriisinhallintatehtävien
erityisolosuhteet. Kriisinhallintatehtävissä olosuhteet poikkeavat
kotimaan rauhanajan olosuhteista ja niihin sisältyy paljon vammautumisen
ja sairastumisen riskiä lisääviä tekijöitä.
Kriisinhallintatehtävästä
palaavalla on oikeus erityiseen psyykkiseen tukeen. Psyykkinen tuki
koskee takautuvasti myös ennen uuden lain voimaantuloa palveluksessa
olleita. Psyykkisen tuen saamisen kynnys on matala eikä se edellytä
hakijalla tapaturmana tai palvelusairautena korvattavaa vammaa tai
sairautta. Tukea voi saada yhden vuoden ajan. Kriisinhallintaa
osallistuvia koskevaan lakiin sisältyy myös erityinen lisäturva
kuolemantapauksen sekä pysyvän invaliditeetin varalta. Vastaavat etuudet
on nyt järjestetty sopimusperusteisesti.
Tasavallan presidentti vahvisti lait 29. joulukuuta, ja ne tulevat voimaan 1.1.2017.
Lähde: Sosiaali- ja terveysministeriön tiedote 263